@mcgk

Aika vapauttaa kaistaa palvelimilta ja lopettaa blogin kirjoittaminen. Blogin lähtökohtana oli kertoa digitaalisesta liiketoiminnasta ja mitä se yleisesti ottaen pitää tilallaan sekä tuoda samalla omia näkemyksiä esille.

Viimeisessä blogikirjoituksessa sivutaan verkkokauppaa. Onhan se nyt kätevää, että nykyään saa maitorahkat ja mehukeitot kätevästi tilattua netistä. 

Varsinkin tällä hetkellä, kun puolet Suomesta tuntuu olevan HÄTÄTILA-kyltit otsalla koronaviruksesta johtuen. Verkkokaupathan ovat kehittyneet viime vuosina valtavasti ja toimitusajat lyhentyneet. Globaali pelikenttä pyörii 24/7/365 ja kuluttajat haluavat tavaransa mahdollisimman nopeasti. Verkkokauppojen yleistyminen näkyy negatiivisella tavalla mm. kivijalkakauppojen katoamisena kaupunkikuvasta. Itse shoppailen lähinnä kenkiä verkkokaupoista ja eniten käytän Zalandoa. En muuten kauheasti nettikauppaa käytä. Tykkään asioida kivijalkamyymälöissä. Paitsi, että tilasin mm. opiskeluissa tarvitsemani läppärin nettikaupasta. Tämä oli virheliike, koska olisi voinut esimerkiksi kokeilla kuinka läppäriin rakennettu hiiri toimii :D 

 Zalando on siitä kätevä, että siellä on suht nopea toimitus ja palautus on maksutonta. Matkapuhelinsovellus on erittäin käyttäjäystävällinen ja nettisivut latautuvat nopeasti. Pelkkää positiivista sanottavaa. Muita käyttämiäni nettikauppoja ovat mm. AliExpress ja AdLibris.

Posti on tutkinut verkkokaupan ympäristövaikutuksia. “Kuluttamisen kestävyysvaikutukset eivät riipu tuotteiden ostotavasta. Valtaosa tuotteiden elinkaaren aikaisista päästöistä syntyy jo tuotteen valmistusvaiheessa. Tuotteen kuljetusreitti valmistusmaasta Suomeen on pääpiirteissään samanlainen riippumatta siitä, ostaako kuluttaja tuotteen verkkokaupasta vai kivijalkakaupasta”. Tämä oli itselleni uutta tietoa. Olen useasti mesonnut verkkokaupan negatiivisista ympäristövaikutuksista, mutta olin näemmä väärässä. 

Postin mukaan myös: "Suomalaiset kuluttajat arvioivat ostavansa verkosta tulevaisuudessa enemmän kuin nykyisin. Vuonna 2025 lähes viidennes (18 %) arvioi ostavansa kaiken tai lähes kaiken verkosta. Kiinnostusta verkko-ostamiseen lisäävät ennen muuta ilmaiset toimitukset.“

Ei muuta kuin eristäytymään sitten ja välttelemään sosiaalista kanssakäymistä :)

Tuntuu siltä, että viime vuosien aikana on ollut aikamoista pöhinää ja kuiskuttelua otsikossa mainittujen aiheiden ympärillä. Osa pelkää, että robotit tulevat ja vievät työpaikat (sekä naiset ja miehet) mennessään. Osa kuvittelee, että robotiikalla tarkoitetaan samanlaisia robotteja kuin Star Warsissa 3-CPO tai R2-D2, jotka pyörivät jaloissa sekä joiden kanssa on kiva jutella niitä näitä.

Robotiikalla kuitenkin tarkoitetaan lähinnä nykykontekstissa ohjelmistorobotiikkaa. Ohjelmistorobotiikka ei ole käveleviä ja puhuvia robotteja, 
koneita, jotka käsittelevät paperia jne jne. Ohjelmistorobotiikka on virtuaalista työvoimaa, joka käyttää järjestelmiä samalla tavalla kuin ihminen. Ohjelmistorobotti on siis yhtä fiksu tai tyhmä kuin sen koodannut ihminen. 

Ohjelmistorobotiikan avulla yritykset hakevat esimerkiksi alla olevia hyötyjä:

- Lisää tuottavuutta
- Lisää tehokkuutta
- Tasalaatuista työtä
- Ajan vapauttamista oman työn tekemiseen

Ohjelmistorobotti:

- Voi työskennellä 24/7/365
- On 15 kertaa tehokkaampi kuin ihminen
- Parantaa työhyvinvointia

“No eihän toi ole oikeaa työtä, napsia nyt jotain kuvia ja vähän päivittää iigeetä”-kommentit ovat tuttuja silloin, kun lukee Iltalehden tai Iltasanomien kommenttiosioita bloggareiden tuloista. Täytyy kyllä itsekin myöntää, että mun on henkilökohtaisesti tosi vaikeeta käsittää bloggaamista duunina. En muutenkaan viihdy sosiaalisessa mediassa ja tälläkin hetkellä kaikki some-tilini on poistettu. En tykkää, että jengi kyylää mitä teen omalla vapaa-ajalla ja keskityn mielummin elämään hetkessä enkä linssin läpi. Eikä se oman elämän sisältö nyt niin kovin kummallista ole. Uskon ettei ketään kiinnosta se, kun ostan Triplan Prismasta Ehrmannin maitorahkaa ja kattelen Gomorraa HBO:sta. Siinäpä se meikäläisen arki on lyhyesti :D 

Nyt kuitenkin itse asiaan. Voiko bloggaamisella tienata? Saadaanko sillä lohta ja perunoita pöytään? No kyllä saadaan ja vähän parempaakin lohta. Esimerkiksi Sara Sieppi väittää tienaavansa viisinumeroisen summan per instagram postaus. En tiedä siitä, mutta viimeisimmän tsekkauksen mukaan Saralla on yhteensä melkein 174 tuhatta seuraajaa instagramissa. Se on aikamoinen määrä potentiaalisia asiakkaita, joten voi tuossa Saran väitteessä ollakin perää.  Sara Vanninen näyttää olevan tulokuningatar mitä tulee bloggareiden ansiotuloihin. Tulot olivat viime verotuskaudella peräti 236 160€. Miettikää nyt? Ihan jäätävä liksa. Olisi voinut itsekin aloittaa päätoimisen bloggaamisen! No toisaalta oma kirjallinen ulosanti on sen verran huonoa, että pysyn kyllä päivätöissäni, jossa voi varata palavereita otsikolla “käydään läpi” eikä paljoa tarvitse funtsia kirjoitusten sanomaa.

Fiilikset yllä. Ei olis Sara Vanninen pariikybää heittää aloittevalle bloggarille?

SEO on lyhenne sanoista “Search Engine Optimitization” ja tarkoittaa hakukoneoptimointia. Sillä ei ole siis mitään tekemistä suomalaisen huoltamoasemaverkosto SEO:n kanssa. Tai no on sillä, jos etsii bensa-asemia ja kirjoittaa Googleen hakusanaksi SEO bensa-asemat.

Wikipediasta tarkastaessa “Hakukoneoptimointi tarkoittaa toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan yksittäisen verkkosivun tai kokonaisen verkkosivuston sijoituksia hakukoneiden hakutulosten luettelossa tiettyjä hakusanoja käytettäessä. Tavoitteena on yleensä saada haluttu verkkosivu hakutulosten kärkeen ja hakijat valitsemaan kyseinen sivu.” Wikipedia on hyvä merkki hakukoneoptimoinnista. Yleensä, kun hakee jotain tiettyä aihetta niin ensimmäinen verkkosivu, jota google yleensä suosittelee on Wikipedia. 

Ilman hakukoneoptimointia yrityksen voi olla hankalaa menestyä. Voi olla vaikka kuinka päheät sivut täynnä glitteriä ja kimalletta, mutta jos jengi ei löydä nettisivuille niin hyöty on aika nollissa. Eli mitä enemmän vierailijoita sivuilla vierailee sitä enemmän mahdollisia potentiaalisia asiakkaita. Mitä enemmän asiakkaita sitä enemmän liikevaihtoa jne. Siksi yritykset ovat valmiita maksamaan hakukoneoptimoinnista isojakin summia, koska hakukoneoptimointi on yksi tärkeimmistä digitaalisen markkinoinnin työkaluista.

Ihmetellääs kuinka tämä huipputrendaava blogi “Digitalisaation ilosanomaa” menestyy Google-haussa, ollaanko kärkisijoilla vai noudatetaanko suomalaisilta urheilijoilta totuttua kaavaa eli lymyillään viimeisten joukossa.

No aika hiljaista on “mitallisijojen” suhteen eli jatkan päiväduunissa enkä irtisano itseäni keskittyäkseni blogin pitämiseen. Seuraavassa kirjoituksessa selviää kuinka paljon blogin pitämisellä saa rahaa ja paljon huippubloggarit Suomessa oikein tienaavat..Stay tuned..

Matopelejä sekä soittoääniä!

Luin tänään arvostelun uudesta matkapuhelimesta Samsung Galaxy Z Flip ja arvostelun luettuani aloin pohtimaan miten matkapuhelimet ovat muuttuneet vuosien saatossa.

Mainitsinkin ekassa blogikirjoituksessa, että oma matkapuhelimeni oli Motorolan halko ja sillä ei oikein voinut muuta tehdä kuin soittaa. Puolfaijani hommasi matkapuhelimekseen Nokia 5110:n, jossa oli matopeli. Sitä tuli nakuteltua puolfaijalta salaa aina vain kun puhelimen sai käteen. Toinen puhelinmalli minkä muistan junnuvuosilta oli Nokian puhelinmallit 3210 ja 3310. Parilla luokkakaverilla oli 3210 ja toki niihin sai tilattua soittoääniä sekä taustakuvia maksua vastaan.

Nykyisiä matkapuhelinmalleja, hektistä meininkiä ja sovellusten piippaamista kun seuraa ei olisi loppupeleissä ollenkaan huonompi vaihtoehtoa hommata tuollainen vanha Nokian luuri, jota tarvitsee ladata kerran viikossa, jos sitäkään. Matkapuhelimet ovat korvanneet digikamerat, pankkikortit, kellot, tietokoneet, paperiset sanomalehdet jne. Jengi ei enää edes soita puhelimella kavereille vaan lähettää whatsapp-viestejä.

On muuten hieno tämä uusi Samsungin puhelin. Simpukka-kosketusnäyttöpuhelin, jolla on hyvä ottaa selfieitä someen. Seuraavassa kirjoituksessa ihmetellään sosiaalista mediaa!

Mitä enemmän kukkaruukkuja ja muita IoT-esineitä yhdistetään verkkoon sitä suuremmalla todennäköisyydellä palveluntarjoajien ja loppukäyttäjien täytyy varautua tietoturvaloukkauksiin. Tietoturvalla tarkoitetaan palvelujen, tiedon, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista. Jos tilailee esimerkiksi kolmella kympillä AliExpressistä jonkun leuanvetotangon, mikä mittailee kämmenien hikoilua nettiin, voi olla melko varma siitä ettei tietoturvaan ole hirveästi panostettu taikka kiinnitetty huomiota. Ainakaan valmistajan puolelta. Olisi syytä kiinnittää, sillä netissä olevia laitteita käytetään häikäilemättömästi hyväksi tietoturvahyökkäyksissä niin ettei esimerkiksi edellä mainittua leuanvetotankoa ahkerasti käyttävä kesäkuntoa tavoitteleva henkilö edes huomaa asiaa.  

No ketkä näitä tietoturva-aukkoja hyödyntävät? Hakkerit, terroristit, muut elämäänsä kyllästyneet sankarit. Motiivina nyt voi olla mikä tahansa maan ja taivaan väliltä. Ihmiset voivat joutua esimerkiksi huijausyritysten henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksen, tietomurtojen,  roskapostin, teollisuusvakoilun, piratismin, tietokoneviruksen verkkouhkailun ja -kiristämisen kohteeksi. 

Kannattaa siis ehdottomasti kiinnittää itse huomiota tietoturva-asioihin ja tarpeen mukaan kysellä niistä tuotteiden valmistajilta. Olisi ikävää, jos sitä kukkaruukkua / leuanvetotankoa käytetään osana laajaa palvelunestohyökkäystä. Tietoturvaan liittyy aika vähän itse lainsäädäntöä, mutta tietosuoja-asetukset ovat vahvalla tolalla. 

Pääkohderyhmiksi valikoitui Ala-alasteet Malmin alueelta. Tähän segmenttiin AR-tekniikalla toteutettu opetusmateriaali toimisi mielestämme parhaiten ja saisivat siitä eniten hyötyä. Tätä kautta saisi helposti myös upotettua perusopetukseen luomuviljelyn hyötyjä ja yleistä tietoa viljelystä. Muut segmentit olisivat Malmin alueella asuvat nuoret aikuiset ja ikäihmiset, jotka ovat kiinnostuneita maanviljelystä tai muuten luonnossa liikkumisesta. Ensikäyttäjäkunta tulisi olemaan juuri lähialueen ala-asteet ja koulut, mukaan lukien Perhon opiskelijat.

Toimeksiantajan ongelmana on Green City Farmin viljelijän Stevenin ajanpuute, koska vierailijoita on niin paljon, että aika ei riitä palstan hoitamiseen. Tätä työtaakka lähdimme siis pienentämään miettien, vaihtoehtoja olevan kaksi, joko Steven pitää vapauttaa kävijöiden opastamisesta tai palstan hoitaminen pitää automatisoida. Koska Stevenin alkuperäinen syy työskennellä Green City Farmissa on viljely, eikä opettaminen, niin päädyimme vaihtoehtoon, jossa vapautamme tai ainakin vähennämme kävijöiden opastamiseen menevää aikaa.

Arvolupausta lähdimme rakentamaan toimeksiantajamme Green City Farmin ja heidän kohderyhmiänsä ajatellen. Näin arvolupaukseksi muodostui ”tehdä viljelystä mielenkiintoista” ja siinä samalla tietenkin jakaa tietoa sitä haluaville.

Konseptiksi ja ratkaisuksi muodostui hyvinkin yksinkertaisen idean ympärille, mutta toteuttaminen vaatiikin jo hieman enemmän. Virtuaali-George, joka on AR-tekniikkaa käyttävä puhelinsovellus, jolla tuodaan virtuaalinen George puhelimen välityksellä kertomaan halutuista asioista viljelyspalstalle. Viljelyspalstalla on tietyt kohdat jotka ”laukaisevat” Georgen kertomaan esimerkiksi vuoroviljelyn hyödyistä ja miten sitä kannattaa toteuttaa. Myös Georgen tilalle voi valita opastajaksi prinsessoja tai örrimörrejä, riippuen kuka on käyttäjä. Opetuksen sisältöä voi siis myös muokata käyttäjän mukaan ja sovellukseen voidaan sisällyttää pelejä, esimerkiksi ”tuho tuholaiset”.

Virtuaali-George sovelluksen lataamislinkki tulisi Green City Farmin kotisivuille ja myös palstalle tulisi asettaa QR-koodeja, joiden kautta olisi helppo asentaa sovellus. Lisäksi Virtuaali-George olisi hyvä saada Appstoreen ja Google Playhin. Tämä tulisi kuitenkin olemaan täysin uniikki idea ja toteutus, niin tästä pitää saada Malmin ulkopuolelle tieto, joten #visitfinland, #visithelsinki, myhelsinki ja muut turismiin suunnatut palvelut, pitää saada tähän mukaan.

Sovellukseen on todella helppo sisällyttää tuotesijoittelua. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kurkkujen kohdalla mainoksen, jossa kerrotaan kenen yhteistyökumppaniravintolan käyttöön kurkut menevät ja mitä niistä tehdään, jonka yhteyteen voi lisätä alennuskupongin kyseiseen ravintolaan. Sovelluksella olisi äärettömän helppo myös mainostaa osuuskuntaa itsessään ja tehdä linkin verkkokauppaan, josta voi suoraan tilata osuuskunnan ruokakorin, osuuden osuuskuntaan tai yksittäisiä tuotteita. Kaikki linkit olisi mahdollista saada potentiaalisten asiakkaiden eteen.

Kulurakenne tulisi olemaan hyvin etupainotteinen, eli suurimmat kulut tulisi sovelluksen kehittämisestä. Tämänkin saisi hoidettua oppilaitosyhteisyönä, jolloin saisimme valjastettua jälleen maamme tulevien toivojen taitoja. Kun sovellus on tehty, sen jälkeen kulut muodostuisivat mahdollisesta markkinoinnista ja sovelluksen päivittämisestä.

Tuotteen menestystä olisi helppo seurata sovelluksen latausten määrällä ja Stevenin lisääntyneillä kahvitauoilla.

Kilpailutilanteemme näemme erittäin hyvänä, koska vastaavia tuotteita ei ole tähän tarkoitukseen. Muitakin osuuskuntana toimivia viljelmiä on, mutta heillä ei ole mitään sovellusta tai mitään muutakaan opettavaista sisältöä. Green City Farmi sijainti on myös ehdottomasti paras kaikista palstoista, jolloin kohderyhmät tavoitetaan helpoiten. Tämän sovelluksen voi myös kaupallistaa ja myydä valmiina pakettina muihinkin tarkoituksiin tai muille viljelmille.  

Vedin duunissa pienen gallupin aiheesta digitalisaatio. Kyselin kollegoilta Skypessä “mitä tulee mieleen sanasta digitalisaatio?”. Jengi vastaili ihan laidasta laitaan. Tunnistetiedot poistettu.

Kirjallisia vastauksia:

Kollega 1

Minä [‎21.‎2.‎2020 17.38]  

Mitä tulee mieleen sanasta digitalisaatio?

Kollega [‎21.‎2.‎2020 17.39]:  

elämä

väistämätön

Kollega 2

Minä [‎21.‎2.‎2020 17.39]  
mitä tulee mieleen sanasta digitalisaatio?

Kollega [‎21.‎2.‎2020 17.39]:  
hmm… saanko hetken miettiä?

Minä [‎21.‎2.‎2020 17.39]  
Toki

Kollega [‎21.‎2.‎2020 17.41]:  
tiedon käsittelyä sähköisesti. Meillä esimerkiksi kun arkisto lakkaa ja kaikki se paperinen tieto siirretään digitaaliseen muotoon.

Kollega [‎21.‎2.‎2020 17.42]:  
Se on digitaalisointia musta. Vai haetko jotain syvempää analyysiä tähän?

Minä [‎21.‎2.‎2020 17.43]  
Saako digitalisaation ilosanoman levittäminen sut heräämään aamukuudelta uuteen työpäivään? :)

Kollega [‎21.‎2.‎2020 17.44]:  
Aamukuudelta? :D ehkä. 

Kollega 3

Minä [‎21.‎2.‎2020 17.40]  
mitä tulee mieleen sanasta digitalisaatio?

Kollega [‎21.‎2.‎2020 17.40]:  
En tiiä. Eikö sulla oo muuta tekemistä?

Minä [‎21.‎2.‎2020 17.40]: 
Teen yhtä blogikirjoitusta

Kollega [‎21.‎2.‎2020 17.41]:
Ootko joku Sara Sieppi?

Minä [‎21.‎2.‎2020 17.41]: 
Ei kun kirjoitan blogia yhteen kouluhommaan.

Kollega [‎21.‎2.‎2020 17.42]:
Ei ihme, että netti on täynnä kaikkea skeidaa, koska kirjoittelette jotain liibalaaba-blogeja

Eli tosiaan ihmisten on vaikeaa ymmärtää mitä sanalla “Digitalisaatio” oikein tarkoitetaan. Tai toinen vaihtoehto on toki se ettei jengi ota mun kysymyksiä tosissaan. Päädyn jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Hyvää viikonloppua täältä “Digitalisaation pyörteistä”

Internet of Things, IoT, teollinen internet, rakkaalla lapsella on monta nimeä. IoT:illa tarkoitetaan esineiden internetiä eli verkkoon kytkettyjä laitteita, esineitä ja ajoneuvoja. Itsestään liikkuvat autot ovat tuttuja lähinnä tieteiselokuvista, mutta jo nyt monet yritykset kehittelevät itsestään liikkuvia autoja ja muita lentäviä lautasia.

Kansainvälisen ICT-alan tutkimus- ja konsultointiyritys Gartnerin tekemän määritelmän mukaan teollisessa internetissä fyysiset pystyvät aistimaan ympäristöään ja toimimaan sekä viestimään aistiensa perusteella älykkäästi. Eli se, että manuaalisesti laitat puhelimella SMS-viestin toiseen puhelimeen ei ole ”IoT”:ia.

IoT on isoa bisnestä, jossa liikkuu isot rahat. Markkina-arvon odotetaan tavoittavan globaalisti 1,9 biljoonan dollarin markkinat vuonna 2020. Gartnerin mukaan laitteita oli kytketty verkkoon vuonna 2015 noin 4,9 miljardia ja vuonna 2020 odotetaan lukumäärän olevan jopa 25 miljardia laitetta. Eli isoa kakkua on jaossa ja IoT tulee olemaan kaikkien huulilla viimeistään silloin kun 5G roll-out pääsee kunnolla vauhtiin.

Ensimmäisen kerran puhelimeni yritti yhdistää 5G-verkkoon thaimaalaisessa kauppakeskuksessa vuonna 2018. Olin avovaimoni kanssa lomamatkalla ja yritin löytää langatonta verkkoa ja tarjolla oli pelkästään 5G hotspotteja. Itseäni tilanne lähinnä huvitti, koska olen ollut viimeiset 8 vuotta ollut töissä teleoperaattorialalla, joten 5G ei ole itselleni uusi asia. Avovaimoni otti nämä langattomat verkot enemmän tai vähemmän tosissaan ja silmät kiiluen surffaili bangokilaisen ostoskeskuksen kynsisalongin ”5G-aalloilla”. Oli kuulemma nopeinta surffailua ikinä..

Miksi 5G:stä pöhistään niin paljon? Miten se eroaa 4G:stä, 3G:stä tai 2G:stä? G kuin G, kunhan netti pelaa? 5G tarkoittaa viidennen sukupolven datansiirtotekniikkaa. 5G mahdollistaa ennen näkemättömiä nopeuksia jopa kymmenkertaisia 4G:hen verrattaessa. Toinen merkittävä ero on latenssissa, kansankielellä viiveajassa. Pienemmän latenssin avulla laitteet voivat keskustella toistensa kanssa. 5G on myös luotettavampi kuin 4G, ainakin aluksi ennen kuin käyttökapasiteetti kasvaa. Tällöin pystytään pyörittämään myös raskasta softaa varmemmin.

Aika tulee näyttämään kuinka 5G muuttaa ympäröivää maailmaa. Tällä hetkellä markkinoilla on muutamia puhelinmalleja, jotka mahdollistavat 5G nopeudet, joten peli on vasta alkamassa. On mielenkiintoista nähdä miten teleoperaattorit Suomessa rakentavat 5G-peittoa laajalle alueelle ja mihin tarkoituksiin 5G:tä lähdetään markkinoimaan. Korvaako 5G valokuidun vai luottavatko kuluttajat samaan trendiin kuin nyttenkin? Netti tulee piuhoja pitkin kotiin ja 5G hommataan puhelimeen mahdollistamaan nopeat some-hetket? Mielenkiintoista on myös seurata kuinka suurvaltapolitiikka vaikuttaa 5G teknologian saapumiseen. Esimerkiksi verkkolaitevalmistaja Huawei tuntuu pelottavan länsimaisia valtioita, koska Huawein tukiasemissa uskotaan olevan takaportteja, joiden avulla nettiyhteydet pystytään katkaisemaan Kiinan valtion kehoituksesta tai dataliikennettä voitaisiin monitoroida. Huawei on kuitenkin asiantuntijoiden mukaan pisimmällä 5G-tukiasematekniikan kehittämisessä.

Seuraavaksi blogin aiheena mediaseksikäs IoT.

Tervetuloa lukemaan ensimmäistä blogi-postaustani! Aiheena on hieman “hähmäinen” aihepiiri, joka on *rummunpärinää* = digitalisaatio.

En tiedä mistä johtuu, mutta “digitalisaatio”-sanasta itselleni tulee ensimmäisenä mieleen digiboksit. Jonnet tuskin muistaa aikaa, jolloin kansalaiset suurin joukoin ryysivät elektroniikkakauppoihin hankkimaan digisovittimia eli tuttavallisemmin digibokseja. Itsekin muutaman digiboksin työhistoriani aikana olen myynyt. Nykyään digisovittimet ovat rakennettu jo television sisään, joten erillistä digiboksiakaan ei tarvita. Toisaalta nykyään ihmiset ainakin omassa tuttavapiirissäni harvemmin televisiota katselevat vaan sarjoja, elokuvia, uutisia katsotaan silloin kuin itselle sopii Netflixin, HBO:n tai uutislehtien nettisivujen välityksellä.

Digitalisaatiolla ei kuitenkaan tarkoiteta digibokseja, vaikka digiboksit digitalisaatiota aihepiirinä liippaakin. Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Digitalisaation katsotaan alkaneen kotitietokoneiden käyttöönotosta 1980-luvulla. 1980-luvun jälkeen on tullut vaikka minkälaista innovaatiota vastaan, alkaen ihan perinteisistä matkapuhelimista. Ensimmäinen matkapuhelimeni oli Motorolan ”karvahattu”-malli, jolla pystyi ainoastaan soittamaan ja lähettämään tekstiviestejä. Puhelin oli about 20 senttiä pitkä ja muistelisin että yhtä leveä. Soittoäänivaihtoehtoja oli huikeat 5 kappaletta ja puhelimeen pystyi tallentamaan noin 20 numeroa. ”Those were the days.”. Tuskimpa tarvitsee tässä mainita, että mitä kaikkea muuta puhelimella pystyy nykyään tekemään.

Jännä nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, varmaa on se, että digitalisaatio tulee olemaan tulevaisuudessa läsnä niin minun, sinun kuin meidän kaikkien arjessa. Avaan seuraavassa blogipostauksessa tarkemmin sitä kuinka 5G tulee muuttamaan yhteiskuntaa.